Summer mornings

30 June 2016

DSC_4273_a_koko 1.1 DSC_4299_a_koko 2.1


I love slow summer mornings when you don't have to go anywhere. You can eat breakfast in bed, read blogs, watch series, and do whatever you want to do without worrying about anything. I started my work on Monday, and I'm having my 'weekend' now since I have to days off. My plan for these two days is to do nothing but chill. I'm probably gonna watch Grey's Anatomy (though I have no idea what was the last episode I watched last summer haha), hit the gym, sleep a lot, and then hang out with my girls tomorrow. I'm also on a strawberry diet meaning that I can easily eat a liter of strawberries in one sitting. With no problem at all. Every day. Not forgetting about cherries. God I love summer.It's also strange how it's already July tomorrow. I remember how I used to think that Pori Jazz festival is in the end of the summer. And that midsummer is the beginning of the end, haha. Now it's all different since my summer holiday begun in mid-June. For me the summer has just begun. July has always been my favourite month. It is the month when summer is at its most beauty, but you can already start feeling the autumn coming. It's also my birthday month, and I'm turning 21 this year. Twenty-one. I guess I finally have to accept that I am an adult now.

Rakastan hitaita kesäaa
muja kun ei ole kiire minnekään. Voi syödä aamiaisen sängyssä, lukea blogeja, katsoa sarjoja, ja tehdä mitä ikinä haluaa ilman, että tarvii murehtia mistään. Aloitin mun työt maanantaina ja mulla onkin mun 'viikonloppu' nyt, sillä mulla on tää ja huominen päivä vapaata. Suunnitelmana näille kahdelle päivälle on ihan vaan olla rauhassa ja ottaa rennosti. Katson varmaan Greyn Anatomiaa (tosin en yhtään muista mihin jaksoon jäin viime kesänä), käydä salilla ja huomenna näen mun tyttöjä. Oon myös taas mansikkadietillä tarkoittaen että voin syödä litran mansikoita yhdellä istumalla. Ilman minkäänlaisia ongelmia. Joka päivä. Kirsikoita unohtamatta. Luoja miten rakastan kesää.On myös outoa ajatella, että huomenna on jo heinäkuu. Muistan miten aina ennen ajattelin, että Pori Jazzit on kesän loppua, ja kuinka juhannuskin on jo lopun alkua. Nyt kaikki on toisin, kun aloitin kesälomani vasta kesäkuun puolessa välissä. Nythän kesä on vasta alkanut mulle. Heinäkuu on aina ollut mun lempikuukausi. Se on kuukausi, jolloin kesä on kaikkein kauneimmillaan, mutta saapuvan syksyn voi jo tuntea. Heinäkuu on myös mun synttärikuukausi ja mä täytän 21 tänä vuonna. Kaksikymmentäyksi. Taitaa olla pikku hiljaa aika hyväksyä se tosiasia, että mä olen aikuinen.

MIDSUMMER 2016

25 June 2016

DSC_4223_a_koko DSC_4201_a_koko DSC_4228_a_koko DSC_4243_a_koko DSC_4265_a_koko DSC_4257_a_koko DSC_4213_a_koko
I hope you all had an amazing midsummer. I spent my midsummer with my family at our summer cottage this year. Finnish midsummer is breathtakingly beautiful. The sun barely sets, flowers are blooming, and this year even the weather was beautiful. We ended up listening to old Finnish songs that my mom used to play when I was a kid and we spent all our summers here in the countryside. Rauli Badding Somerjoki, J. Karjalainen, Vesa-Matti Loiri. My childhood summers were made of those artists. Also, Olavi Uusivirta's songs always remind me of summer, and I'm so happy to see him in Ruisrock in two weeks. I have a feeling that summer is going to be amazing.
Toivottavasti teillä kaikilla oli ihana juhannus. Mä vietin juhannukseni tänä vuonna meidän mökillä perheen kanssa. Suomalainen juhannus on henkeäsalpaavan kaunis. Aurinko laskee juuri ja juuri, kukat kukkivat ja tänä vuotena jopa ilma oli kaunis. Me kuunneltiin vanhoja suomalaisia lauluja, joita äiti aina soitti kun olin pieni ja vietettiin kaikki kesät täällä maalla. Rauli Badding Somerjoki, J. Karjalainen, Vesa-Matti Loiri. Mun lapsuuden kesät oli suorastaan tehty näistä artisteista. Lisäksi Olavi Uusivirran laulut muistuttaa mua aina kesästä ja odotan jo ihan mielettömästi Ruisrockia parin viikon päästä. Olaviiii täältä tullaan. Mulla on sellainen kutina, että tää kesä tulee olemaan upea.

And there's still some time left to ask questions KLICK HERE!
Ja vielä on aikaa kysellä kyssäreitä KLIKKAA TÄSTÄ!

Q&A

22 June 2016

DSC_8756_a_koko2

You know what, guys? I think it is time for a Q&A post! I've had this blog for six years now (yes, it's a freaking long time), yet I've never told you much about myself. And I like it, I don't want to share everything with the whole internet. But I want you to get to know me better and Q&A is perfect for that. It's actually quite funny that you have no idea what kind of values I stand for. I'm a person who has strong opinions on things and who values certain kinds of rights. That's why I feel that I really want you to know who I am. So ask me questions. What's my favourite food? What's my favourite flower or place in the world? What is it like to study medicine in Tartu? What do I think about religions? About gay rights? What's my opinion on abortion or euthanasia? I mean, ask me all kinds of questions. Let's say you'll have one week until I answer the questions. So bring it on, babes! I love answering questions, so hopefully there will be lots of them :-)


Tiedättekö mitä? Musta tuntuu että on aika kysymyspostaukselle! Mulla on ollut tää blogi jo kuusi vuotta (jep, se on ihan törkeen pitkä aika), mutta siltikään mä en ole koskaan kertonut kovin paljoa mitään itsestäni. Ja mä tykkään siitä, en halua jakaa kaikkea koko internetille. Kuitenkin haluan teidän oppivan tuntemaan mut paremmin ja kysymyspostaushan on ihan täydellinen siihen tarkoitukseen. Se on oikeastaan aika hauskaa, ettette tiedä millaisia aatteita kannatan. Olen kuitenkin ihminen jolla on vahvoja mielipiteitä asioista ja joka kannattaa tietynlaisia oikeuksia. Siksi musta tuntuukin, että haluan teidän tietävän millainen mä oikeasti olen. Joten kysykää multa kysymyksiä. Mikä on mun lempiruoka? Mikä on mun lempikukka tai -paikka maailmassa? Millaista on opiskella Tarton lääkiksessä? Mitä mieltä oon uskonnoista? Entä homojen oikeuksista? Mikä on mun mielipide abortista tai eutanasiasta? Tarkoitan siis että kysykää multa kaikennäköisiä kysymyksiä. Teillä on vaikkapa viikko aikaa kysellä, kunnes vastaan kyssäreihin. Joten antaa palaa beibet! Rakastan vastailla kysymyksiin, joten toivottavasti kyssäreitä tulee paljon :-)

First year done

18 June 2016

First year of medical school is now officially done. I had my last exam three days ago, and since that I've been just hanging out with my friends. Now it's the first time that I'm actually alone, and gosh this feels weird. I don't know how to spend my time since I have nothing to study for. No histology, no anatomy, no biology. Just time.
Eka vuosi lääkistä on nyt virallisesti takana. Mulla oli vika eksami kolme päivää sitten ja sen jälkeen oon viettänyt kaiken aikani kavereiden kanssa. Nyt on eka hetki kun olen yksin eksamin jälkeen, ja ei juma tää tuntuu oudolta. En tiedä mihin käyttää aikani kun ei ole mitään opiskeltavaa. Ei histologiaa, ei anatomiaa, ei biologiaa.

1

Last 4 weeks of my life have been crazy. Basically just studying and coffee. I woke up at 6-8am and started studying at 8-10am. I hit the gym around 7pm and after that continued studying till 11pm-2am. Biology oral exam was the last one, and the day before it, I studied from 9am-11pm with no proper breaks. Now that I think of it it was quite silly, but the feeling after the very last exam was amazing. I did it. I made it through the first year of med school.
Viimiset 4 viikkoa mun elämästä on olleet ihan hulluja. Oikeastaan vain opiskelua ja kahvia. Heräsin aamuisin 6-8 ja aloitin opiskelun siinä 8-10 aikaan. Iltaseiskan maissa menin salilla ja sen jälkeen jatkoin opiskelua 23-02 asti. Bilsan suullinen eksami oli vika koe, ja sitä edeltävä päivänä luin 09-23 ilman kunnollisia taukoja. Nyt kun ajattelen sitä niin olihan se aika hölmöä, mutta se tunne vikan eksamin jälkeen oli mieletön. Mä tein sen. Selvisin lääkiksen ekasta vuodesta.

3

Actually these last 10 months have been crazy. I moved abroad all alone and I didn't know anyone from this whole country. I started studying in English for the first time ever. I had to learn to take care of myself, to be an adult.
Now, almost a year later, it's funny to look back and see how everything has changed. I'm not alone anymore. I have the most amazing friends and I already miss them like hell. Using English feels completely natural now since my whole life is in English. My school materials are in English and I write my notes in English. I speak English every day with my friends, and my electronic devices are all in English. Most of my thoughts are in English, but I still write my diary in Finnish. Even though it feels a bit weird to do so, I want to do it cause I've noticed that it's not that easy to write in Finnish anymore. I used to be a fairly good writer, but now I feel that even writing blog posts in Finnish is difficult. I always write the English part first, and then kind of translate it to Finnish. I feel like my writing in Finnish is not that "rich" anymore, and that my sentences sound weird and boring. My English is still not perfect, hell no. But it is a lot better than before. The main thing is that I'm not afraid of speaking it anymore. I've been told that I don't really have an accent, but I sometimes pronounce some words in a really weird way. Like spinach, zucchini and Switzerland.
Oikeastaan viimeiset 10 kuukautta on olleet hulluja. Muutin ulkomaille yksin enkä tiennyt ketään koko maasta. Aloitin opiskelut englannin kielellä ekaa kertaa ikinä. Mun piti oppia pitämään huolta itsestäni, olemaan aikuinen.
Nyt, lähes vuotta myöhemmin, on hauskaa katsoa taakse päin ja huomata miten kaikki on muuttunut. En ole enää yksin. Mulla on mielettömän ihanat ystävät ja mulla on jo nyt ihan järkyttävä ikävä niitä. Englannin käyttö tuntuu täysin luonnolliselta, koska mun koko elämä on nyt englanniksi. Koulumatskut on enkuksi ja teen nykyisin mun muistiinpanot englanniksi. Puhun englantia joka päivä kavereiden kanssa, ja mun kännykkä, tietsikka ja iPad on kaikki englanniksi. Suurin osa mun ajatuksista on englanniksi, mutta kirjoitan edelleen mun päiväkirjan suomeksi. Se tuntuu hiukan oudolta, mut haluan pitää päiväkirjan suomenkielisenä sillä oon huomannut mun kirjoitustaitojen ruostuneen. Olin joskus aika hyvä kirjoittaja, mut nyt jopa postausten kirjoittaminen suomeksi on ongelmallista. Kirjoitan aina ensin enkuksi, ja sitten tavallaan suomennan tekstin. Musta tuntuu että kun kirjoitan suomeksi, mun teksti ei ole enää niin "rikasta" kuin ennen. Että mun lauseet on tönkköjä ja tylsiä. Mun englantini ei silti ole täydellistä, ei todellakaan. Mutta se on paljon parempaa kuin ennen. Isoin juttu on se että en enää pelkää sen puhumista. Mulle on sanottu että mulla ei juuri ole aksenttia, mutta että joskus mä lausun jotkut sanat tosi oudolla tavalla. Kuten spinach, zucchini ja Switzerland.


2

I learned to live alone, to take care of myself and my apartment. I learned to empty the shower drain and wash dishes regularly. I learned to manage my time better when it comes to studying. I learned some Estonian. I studied more than ever before in my life. There were times when I was laying on the floor thinking how am I ever going to get myself through this. There were times when I forgot to eat because I was so busy doing other things. Times when I couldn't sleep any longer in the morning cause I knew I should be studying already. I had my first sitsit party and I understood why it is such a big thing in Finland (so much FUN). I met new people and someone very special. I fell in love. I've been happy, I've been tired. And yet I've loved every single second of my life. No matter how hard it has been, coming here is the best decision I've ever made in my life. It's still weird to think myself as a real medical student. This was always my biggest dream, and now suddenly this is the reality.
Opin elämään yksin, pitämään huolta itsestäni ja asunnostani. Opin tyhjentämään suihkun viemärin ja tiskaamaan säännöllisesti. Opin ajankäyttöä opiskelun kanssa. Opin puhumaan hiukan eestiä. Opiskelin enemmän kuin elämässäni koskaan ennen. Oli aikoja kun makasin lattialla miettien, miten selviän tästä kaikesta. Aikoja kun unohdin syödä kun oli niin paljon muuta tekemistä. Aikoja kun en pystynyt nukkumaan aamulla pidempään, koska tiesin että pitäisi olla jo opiskelemassa. Mulla oli mun ekat sitsit ja ymmärsin miksi ne on niin iso juttu Suomessa. Tapasin uusia ihmisiä ja yhden aivan erityisen. Rakastuin. Olen ollut onnellinen, olen ollut väsynyt. Ja kaikesta huolimatta, rakastanut jokaista sekuntia elämässäni. Vaikka välillä on ollut rankkaa, tänne tulo on paras päätös jonka olen elämässäni tehnyt. On edelleen outoa ajatella itseni lääkisopiskelijana. Tää oli aina mun suurin unelma ja nyt yhtäkkiä tää onkin todellisuus.

4

I also learned, that you should really study the topics throughout the year. Seriously. Studying for the anatomy exam was quite easy, because we had small tests throughout the year. I always studied well for the tests, so studying for the exam was basically just revising the stuff you've already learned. So I bet you can guess that it was like hell to study for the biology exam. I attended most of the lectures, though I usually studied there for some other tests. I hadn't really looked through the materials when I started studying for the exam. So studying about 14 lectures in 5 days was a bit challenging, especially when they were about genetics and developmental biology. And all that led me studying 9-14hrs a day. Not good, but I survived and ended up getting a good grade. 
Opin myös että kokeisiin kannattaa ihan oikeasti opiskella tasaisesti koko vuoden ajan. Ihan oikeasti. Anatomian eksamiin lukeminen oli aika helppoa, koska meillä oli pikkutestejä läpi vuoden. Opiskelin niihin aina tosi hyvin, joten eksamiin lukeminen oli käytännössä vain vanhan jo opitun tiedon mieleen palauttamista. Voittekin varmaan jo arvata että se oli ihan täyttä helvettiä opiskella bilsan eksamiin. Kävin suurimmalla osalla luennoista, tosin yleensä opiskelin siellä muihin tentteihin. En ollut katsonut eksamimatskuja juuri ollenkaan etukäteen, joten 14 luentomatskun opiskelu viidessä päivässä oli hiukan haasteellista. Varsinkin kun aiheena oli genetiikkaa ja kehitysbilsaa. Ja tää johtikin sitten siihen että opiskelin päivässä 9-14 tuntia. Ei hyvä, mutta selvisin ja sain jopa hyvän arvosanan.

5

Like I said the last 10 months have been crazy. My life has changed a lot, I have changed a lot. I've learned to see things differently and to not to whine about every little thing. Going to Finland for the whole summer holiday is weird but I am so excited to see my friends and family. To go to our summer cottage and to see the Finnish summer. And to live without any kind of school stress. But I'm also very happy to come back here in August and to start the new semester. This summer is going to be amazing and one of the first things to do in Finland is to go to the library and borrow some books. I love reading novels and hell, I'm gonna read a lot this summer. Just for fun. I'm so happy right now and just constantly smiling like an idiot. Also, I got an A in anatomy. It is a very good reason to smile.
Kuten jo sanoinkin, viimeiset 10 kuukautta on olleet hulluja. Mun elämä on muuttunut paljon, mä olen muuttunut paljon. Olen oppinut näkemään asiat eri tavalla ja olemaan valittamatta jokaisesta pikkuasiasta. Koko kesän viettäminen Suomessa on outoa, mutta odotan niin paljon ystävien ja perheen näkemistä. Sitä että pääsee meidän kesämökille ja näkee Suomen kesän. Syömään suomalaista ruokaa ja elämään ilman koulustressiä. Mutta olen myös onnellinen palatessani tänne elokuussa ja valmis aloittamaan syyslukukauden. Tästä kesästä tulee mahtava ja yksi ekoista asioista joita teen Suomeen tullessani on se, että meen kirjastoon ja lainaan kirjoja. Rakastan lukemista ja juma mä aion lukea paljon tänä kesänä. Ihan vaan lukemisen ilosta. Olen nyt niin niin niin onnellinen ja hymyilen kuin hullu kaiken aikaa. Niin ja sain myös A:n anatomiasta. Se on aika hyvä syy hymyillä.
© 2avlt5. Design by FCD